Veskoniementien maksaja Keijo Heikkilä sanoo Lapin Kansassa:

Tiistaina 8.11.2011 Lapin Kansassa Lapin Ely-keskuksen investointivastaava Keijo Heikkilä sanoo: "Ongelmat ovat joka päivä pienempiä". Heikkilällä on tähän lausumaansa hyviä ja ymmärrettäviä syitä:

1. Heikkilä ei itse käy paikan päällä, erityisesti omalla autollaan
2. Heikkilä joutuu vastuullisena valvojana kehumaan tien tilaa, muuten kyse olisi tahallisesta laiminlyönnisä, jos hän tunnustaisi tien huonon kunnon.

Nyt olisi viisainta, että Heikkilän esimiehet kiiruhtaisivat Veskoniementielle katsomaan alaisensa valvonnan laatua. Sen jälkeen johtoryhmä tekisi johtopäätöksen ja vaihtaisi valvojaksi sellaisen henkilön, jolla on maa- ja tierakentamisen valvojan pätevyys. Lisäksi valvojalla pitää olla päivittäinen läsnäolovelvollisuus työmaalla, koska kelvoton tienpinta siirtyy päivittäin ja viikoittain 11 km:n matkalla sinne tänne. On Koillistie Oy:n edun vastaista pitää tietä ajokunnossa, sillä se on lisäkustannus ja se heikentää Koillistien voittoa jo muutenkin tingityssä urakassa. Kun kaksi maansiirtokonetta korjaa kahden muun koneen aiheuttamia pintavaurioita, on selvää, ettei työ ole kannattavaa.

Kyseinen venekuljetus on vaurioittanut venettä omistajan sitä edes tietäen.

Koillistie Oy:n toimitusjohtaja  myöntää yhtönsä epäonnistumisent Veskoniementien urakan arvioinnissa ja toteutuksessa Lappilainen-lehdessä 13.10.2011. "Kalliolouhoksia on ollut arvioitua enemmän ja penkereiden massat ovat aiottua isompia", eli Lapin Ely-keskus on kaiketi varautunut lisämaksuihin kilpailutuksen asiantuntemuksen puutteen ja valvonnan ammattitaidottomuuden vuoksi. On erittäin ymmärrettävää, että Jouni Määttä on käskyttänyt henkilökuntansa ja alihankkijansa tekemään kaikkensa työmaan turvallisuusvelvoitteiden välttämiseksi, koska niistä aiheutuu kustannuksia. Lapin Ely-keskus on tilaavana ja valvovana asiantuntijaorganisaationa on sitoutunut enemmän urakoitsijan liiketoiminnan varmistamiseen kuin urakkasopimuksen velvoitteiden valvomiseen.

Koillistie Oy:lle ainut tekijä, joka voisi parantaa heidän työmaa-aikaista tienpitoa on, että seuraavissa urakkakilpailuissa Koillistie Oy.n tarjoukset hylätään laatuvaatimusten laiminlyöntien vuoksi. Yleisesti maarakentamisen henki on monella tavalla ylpistänyt ja paaduttanut urakoitsijat:

1. Urakat on kilpailtu taloudellisesti niin kannattamattomiksi, että sopimuksen velvoitteita ei haluta täyttää
2. Valvojat eivät valvo, koska muuten työmaan raadollinen tila paljastuisi, ja alhaiseksi tingitty hinta olisi tilaaja-valvojan oma vika. Valvoja katsoo olevansa urakoitsijan asialla, ei tienkäyttäjien ja tien omistajien
3. Tienrakennus on ns. pakkotilanteessa: alettuaan se on pakko viedä loppuun asti, oli rahaa tai ei. Tätä urakoitsijat käyttävät tietoisesti hyväkseen. Voitettu urakka kannattaa ajaa tilanteeseen, jossa työ on pakko suorittaa loppuun millä hinnalla tahansa. On siis todennäköistä, että Koillistien Oy:n urakka sekä viivästyy että se tulee huomattavasti kalliimmaksi
4. Urakoinnin ja valvonnan eriyttäminen mahdollisimman kauas työmaalta on tehokasta: urakoitsija on Kuusamosta, valvoja Rovaniemeltä. Heitä ei voisi vähemmän kiinnostaa tien turvallisuus ja käyttökelpoisuus tieurakan aikana.

On siis todennäköistä, että Veskoniementien kunto heikkenee koko ajan tienkäyttäjien kannalta. Talvi tekee tiestä yhä vaikeammin liikennöitävän, koska ajettava pinta kovenee ja lohkareet jäätyvät pystyasentoon teräviksi.

Työmaan valvojana Heikkilällä on korvausvastuu tienkäyttäjille aiheutuneista vahingoista. Heikkilä on ymmärtänyt valvojan tehtävät väärin, jos hän ei käy työmaalla pari kertaa viikossa, jos hän ei valvo tilaajan ja tien omistajan etua, ja jos hän hyväksyy urakoitsijan laiminlyönnit pitää tie liikennöitävässä kunnossa. Heikkilä on ottanut itselleen vastakkaisen roolin viranhaltijana, kun hän hyväksyy Koillistien Oy:n liikenneturvallisuutta vaarantavan tienpidon, jotta yritys saisi liiketoiminnallista etua. Ely-keskus voinee sisäisesti määritellä, hoitaako korvaukset koko Ely-keskus vai Heikkilä yksin, koska viranomainen on yhtäaikaa Ely-keskus ja Heikkilä.

Veskoniementien parannustyöhön on saatava ryhtiä. Valvojalla on viranhoidollinen ja taloudellinen velvollisuus hoitaa työmaa kuntoon, eikä edistää urakoitsijan säästöjä tieturvallisuuden kustannuksella.

Tien parasta kohtaa on alettu "kunnostaa" irtolohkareilla.

Tiistaina 8.11.2011 Veskoniementiellä oli kosmeettisesti yksi lana tasoittamassa jo muutenkin hyvää vanhaa tienpohjaa, koska siinä tehdyt pinnan auraukset näkyvät parhaiten mahdollisille tarkastelijoille. Lisäksi lanaus tehtiin kohdassa, jossa ei ole muita työkoneita lähellä, sillä näin tien ajokunnon ylläpito ei häiritse kaivuutöitä ja työmaa näyttäisi siltä, että siellä ahkeroidaan. Huonoa tilanteessa oli se, että tie on pahimmassa kunnossa juuri maansiirtokoneiden paikoilla, ei vanhan tiepohjan kohdalla. Koillistie Oy ja viranomaisvalvoja Heikkilä voivat nyt kuitenkin sanoa, että tietä on pidetty ahkerasti ajokunnossa.

Ainut tapa hoitaa Veskoniementie ajokuntoiseksi työmaan aikana on tasoittaa lohkaresepeli (40-80 mm), ajaa sen päälle murske 0-30 mm ja sen päälle tasoittaa 0-10 mm hiekka. Näin tietä voi ajaa normaalein henkilöautoin ja renkain.

Veskoniementien urakkakilpailu olisi myös syytä avata tarjouksia vertailemalla ja tarjousten sisältöä selvittämällä. Eteen voi tulla tilanne, jossa Koillistie Oy jatkaa Veskoniementien ylläpidon heikkoa hoitoa, eli Koillistie Oy rikkoo Lapin Ely-ksekuksen kanssa tehtyä sopimusta. Näin työn luontevia jatkajia Koillistie Oy:n sopimuksen irtisaniomisen jälkeen on urakkakilpailussa toiseksi jäänyt yritys. Samalla kun Ely-keskuksen urakasta vastaava henkilö on vaihdettu ammatillisesti pätevään, voi Veskoniementie valmistua ajallaan ja olla työnaikaisesti liikennöitävässä kunnossa.

Kuvia Lapin Kansan artikkelin ti 8.11.2011 jälkeen

Lohkareinen sepeli 40-80 mm ajotiellä 8.11.2011.

Kivilohkareet tien pinnassa ovat suuria ja teräviä.

Veskoniementien kunto ti 8.11.2011, Lapin Kansan jutun jälkeen

Veskoniementie on edelleen siinä kunnossa, että poliisin pitäisi yleisen liikenneturvallisuuden nimissä sulkea tie Akujärveltä Veskoniemen satamaan. Samalla Lapin Ely-keskuksen pitäisi asettaa tietyömaan tarkastus käyntiin työmaakäytntöjen ja Koillistie Oy:n urakkasopimuksen osilta. Sopimuksen sakkopykälää soveltaen työmaa voidaan saattaa asianmukaiseen kuntoon ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Näin urakkakilpailun hävinnyt lappilainen urakoitsija voisi näyttää Kainuun yrittäjälle, miten arktisella alueella tietä rakennetaan. Tämä olisi myös opiksi Lapin Ely-keskukselle urakkakilpailumenettelyyn, jossa halvin hinta tuottaa halveksuntaa liikenneturvallisuudelle, tien liikennöinnille ja lopulta urakassa pysymiselle. 

    Tiistaina 8.11.2011 Veskoniementiellä oli jäätävä tunnelma. Koillistie Oy oli alistunut tien höyläämiseen, mitä tehtiin silmän lumeeksi parhaalla tieosuudella, jossa oli vanha hyvä tiepohja. Rekkakuskit olivat pääsääntöisesti hyökkääviä ajotavoiltaan.

Tieurakat kilpaillaan epäterveiksi

Tierakentamisen urakkakilpailussa tavoiteteltavan kokonaistaloudellisuuden pitäisi sisältää laskelman siitä, kuinka paljon urakasta jää paikkakunnalle ja maakuntaan. Näitä paikallista hyötyä tuottavat erät ovat esim. palkat, verot, asuminen, sitoutuminen paikkakuntaan eli asuminen, hankinnat, ostot ja paikkakunnalle kertyvä osaaminen. Nyt 10-15 reissujätkää terrorisoi yhä hanakammin Veskoniemeä ja Ivaloa. Pari reppumiestä ostaa marketista makkaraa, jonka tuotto valuu Helsinkiin rekisteröidylle osuuskaupalle. Olemme saaneet muutaman rekkasatiaisen kuseksimaan sepeliä silmillemme juuri sen verran sivusta kuntakeskuksia, että asiasta ei enempää välitetä. Mutta onko Koillistie Oy seuraava urakoitsija Ivalo-Inari -kantatieosuudella? Entä vastaako Keijo Heikkilä seuraavasta urakasta Nellimiin, Angeliin, Koppeloon tai Kutturaan? Entä Saariselkä? Onko Heikkilä jo silloin Koillistie Oy:n palveluksessa ja aloittaa Saariselän sepelipinnoituksen (40-80 mm)? Saariselkä, annamme Koillistie Oy:n mielellään teille jo tänään!

 

Lapin Kansan kuva 8.11.2011, juuri ennen pahinta kohtaa.

Kuva toisesta suunnasta: lohkaretta ja sepeliä.

Tämä olisi ollut valokuvaajan edessä ma 7.11.2011, jos olisi ajanut eteenpäin

Lapin Kansan valokuvaaja Veikko Väänänenn teki viisaasti, kun ei ajanut autollaan kuvan (alh. oik.) kohtaa pidemmälle. Hän olisi joutunut henkilöautollaan kivimyllyyn, joka olisi rikkonut renkaat koko talveksi. Kivimylly samasta kohtaa mutta eri suunnasta osoittaa sepelin kivikoon 40-80 mm olevan sitä, mitä Lapin Ely-keskuksen Veskoniementien tietyön valvoja Keijo Heikkilä sallii urakoitsija Koillistie Oy:lle. Tie ei ole turvallinen liikennöitäväksi edes tiistaina 8.11.2011 Lapin Kansan jutun jälkeenkään.

Veskoniemessä pelätään Koillistie Oy:n aliurakoitsijoiden passiivisia haittatoimia asukkaita kohtaan. Näitä ovat mm. jo nähdyt toimet kuten lohkaresepelin 40-80 mm levitys pitkille osuuksille, ojasta nostetun saven levittäminen tien pinnaksi, liittymien puolittainen toteutus, uhkaava ajotapa rekalla henkilöautoja kohtaan, työmaa-ajoneuvojen "pitkät valot" eli sellaiset valot ajotiellä, jotka estävät autoilijalta näkemän ajosuuntaan vaarallisella tiellä, jolla on näkemäesteitä ja vaarallisia suistumiskohtia.

Liikenteen ohjaus, valaistus ja turvakaiteet puuttuvat Veskoniementieltä

Koska Veskoniementien kunto on liikennöintiin sopimaton tienpinnan vuoksi, vaihtelevien tien linjausten vuoksi, varoitusmerkkien  ja esteiden vuoksi, on poliisin suljettava Veskoniementie välittömästi. Sen jälkeen on asetettava tutkintalautakunta selvittämään työmaan käytännöt ja suunnitelmat työmaan jatkamisesta. Tässä lautakunnassa pitää olla ulkopuolisia asiantuntijoita tienrakentamisesta, valvonnasta, rahoituksesta ja esim. Autoliitosta. Lautakunnassa ei tule olla Koillistie Oy:n edustusta, ei Lapin Ely-keskuksen edustusta, ja vähimmässä määrin Inarin kunnan edustusta. Inarin kunnalla on ollut keskeisin mahdollisuus osallistua Veskoniementien parannuksen myötäohjaamiseen, mutta asiallisia henkilöitä ei ole koskaan ilmennyt.

Pimeä vuodenaika aiheuttaa tienkäyttäjälle vaarallisia tilanteita Veskoniementiellä kaikissa niissä jäljempänä mainitussa 14 kohdassa, joissa auto voi suistua, vaurioitua tai törmätä kaivantoon, ojaan tai esteeseen. Näihin kohtiin on asennettava riittävä valaistus, koska työmaa-ajoneuvot käyttävät voimakkaita työvaloja, jotka haittaavat tiellä ajavia. Kullekin 14 kohdalle asennettavat katuvalo-tyyppiset valaisimet on mahdollista toteuttaa siten, että ne voidaan siirtää aina seuraavaan työkohteeseen. Kullakin kohdalla tarvitaan 8-12 valaisinta, eli 112-168 katuvaloa sähköliityntöineen tai generaattoreineen on normaali kustannus työmaalla, jota ylläpidetään vaarallisena autoilijoille ja tienkäyttäjille.

Turvakaiteita tarvitaan kaikilla 14 vaarallisella kohteella, yhteensä 3840 metriä (laskettu keskimääräiselle 30 metrin matkalle mutkissa ja suorien osuuksien koko matkalle). Niillä estetään jatkuva uhka sille, että auto voi törmätä tiellä oleviin kalliolohkare-esteisiin tai suistuminen 0,7-1,5 metriä korotetulta uudelta tiekaistalta joko ojaan, kallioleikkaukseen tai avolouhikkoon. Pahimmillaan suistumisen syvyys on 3-6 metriä. Näitä kohtia Veskoniementiellä on noin 200 metriä kolmessa eri kohteessa.

Työmaalta on puuttunut liikenteen ohjaus näkemäesteiden ja vaarallisten osuuksien kohdalta koko työmaan keston ajan kesäkuusta 2011 alkaen. Tällaisia hengenvaarallisia vaaranpaikkoja on kahdeksan, jotka ovat kahdensuuntaisia ja pituudeltaan 100-300 metriä. Pelkästään aineellisiin vaurioihin, kuten ajoneuvon lunastuskuntoon saattamiseen ja lieviin henkilövaurioihin, johtaviin paikkoihin on vain kuusi maastokohtaa. Näihin on valvojan eli Keijo Heikkilän vaadittava joko valo-ohjaus tai mieluummin asianmukaisesti koulutetut henkilöt. Vaarallisten 14 kohdan hoitamiseen tarvitaan 28 henkilöä, joiden kustannus voidaan helposti laskea koko talveksi kolmivuorotyöehdoilla. Valvojana Keijo Heikkilä hoitanee jonkin liikennevalvontaa suorittavan yhtiön kanssa henkilöstön toimittamisen vaarallisiin ja alati muuttuviin paikkoihin. Kustannukset hoitaa sopimuksen mukaan urakoitsija, joten Lapin Ely-keskukselle ei koidu ylimääräsiä kustannuksia.

Jotta Veskoniemen huonosti liikennöitävä kunto ja tienkäyttäjien suhde edes jotenkin selvenisi, niin on huomattava että Veskoniemen monet asukkaat ajavat peruskuntoisilla pienillä henkilöautoilla, ajajat ovat tavallisia suomalaisia autolijoita nuorista ajokortin saaneista aina yli 80-vuotiaisiin autoilijoihin. Jos muutama onkin matkassa off-road -autolla ja -kokemuksella, Veskoniemetien ei pitäisi olla uhkia täynnä oleva seikkailumatka, jolla voi vammautua keskimäärin 800 metrin välein. Veskoniemen satamaan edestakaisen matkan tekevä kohtaa 28 vaarallista kohtaa, jotka Koillistie Oy:n tienparannus on aiheuttanut. 

Ennakkotapauksia Ely-keskuksen Heikkilälle:

- Linnakallion tieurakka käräjille

- Poliisi tutkii Pirkkalan kallista tieurakkaa

- Kelvoton tie riipii asukkaiden hermoja

Vesko

P.S. Veskoniemen nuoretkaan eivät pidä Veskoniementien kunnosta, Arutte kirjoittaa 24.9.2011:

- "Aamulla olin tosi HC kun heitin Merin kylille skootterilla. Niille jotka ei tiedä, Veskoniementie on nykyään 11 km pelkkää helvettiä :) Sitä remontoidaan koska sille tulee enssyksynä asfaltti, joten nyt se on ihan lällynen ja mutkanen ja kuoppanen ja kamala. Mutta olin ovela ja selvittiin hengissä."

.